Luontomenetelmät

Luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista on vahvan tutkimustiedon lisäksi kertynyt Suomessa jo pitkään kokemustietoa, mutta toistaiseksi luontoa on hyödynnetty vähän sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntoutuksen lisäksi luontoa voisi käyttää paljon nykyistä enemmän esimerkiksi ennaltaehkäisevässä terveydenhoidossa ja työkyvyn palauttamisessa sekä hoivatyössä.

Luonnon hyvinvointivaikutukset

Tieteellisesti todistettuja luonnon hyvinvointivaikutuksia

Luonnossa vietetty aika	Todetut vaikutukset
5-10 min	Hengitystiheys, syke ja verenpaine laskevat, stressihormonit vähenevät
20 min	Mieliala kohenee
1 tunti	Tarkkaavaisuus lisääntyy
2 tuntia	Elimistön puolustusmekanismit elpyvät
5 tuntia / kk	Myönteiset psyykkiset vaikutukset, esim. positiiviset tunteet lisääntyvät
3 vrk yhtämittainen luontoaltistus	Elimistön puolustusmekanismit vahvistuvat, verensokeriarvot tasaantuvat, elinvoimaisuuden tunne lisääntyy, kohonnut verenpaine laskee

Luonnossa oleskelu ja liikkuminen lisäävät tasapainoa, lihasvoimaa ja fyysistä aktiivisuutta sekä edistävät hyvälaatuista unta. Luonnonvalo vaikuttaa ihmisen vuorokausirytmiin tahdistamalla sisäistä kelloa silmiin tulevan valon kautta. Tutkijat ovat tästä syystä ehdottaneet, että luontoa voitaisiin hyödyntää unettomuuden ja kaamosmasennuksen hoidossa.

Sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu haastattelututkimuksilla, joiden tulosten mukaan ihmisten välinen kanssakäyminen helpottuu ja toisiin ihmisiin suhtaudutaan luonnossa myönteisemmin. Viime vuosina on alettu tutkimaan lisääntyneiden allergioiden ja muiden autoimmuunisairauksien yhteyttä kaupungistumiseen ja luontoyhteyden heikkenemiseen. Tutkimukset vahvistavat monimuotoisella luontoympäristöllä olevan vaikutusta ihmisen immuunipuolustusjärjestelmään ja tällä on vaikutusta esimerkiksi tulevaisuuden kaupunkisuunnitteluun.

Luonto kuntoutumisen tukena

Useissa Euroopan maissa Green Care-toimintaa käytetään työllisyydenhoidon välineenä erityisesti maatiloihin liittyvän kuntouttavan työtoiminnan muodossa. Maatilatoimintaa käytetään esimerkiksi Alankomaissa ja Norjassa vakiintuneella tasolla. Iso-Britanniassa on otettu käyttöön sosiaaliset reseptit (social descriptions), joiden kautta terveyskeskuslääkäri saattaa ohjata potilaan itse valitsemaansa ryhmätoimintaan. Ruotsissa on puolestaan otettu käyttöön luontolähtöisen kuntoutuksen malli (Naturunderstödd rehabilitering, NUR), jossa maatiloille sijoittuvan päivätoiminnan kautta tuetaan työelämän valmiuksien palautumista.

Suomessa on tehty paljon erilaisia luontolähtöisiin menetelmiin liittyviä julkaisuja. Myös kokeiluista (lue lisää esim. Sipoon terveysmetsä, Mettäterapia, Työhön kuntouttava Green Care Etelä-Suomessa-hanke), joissa on käytetty luontomenetelmiä sosiaalisessa kuntoutuksessa ja työllistämisessä on saatu hyviä tuloksia. Luontolähtöisen kuntoutuksen on havaittu soveltuvan hyvin erityisryhmille, kuten päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, joiden kohdalla elämänhallinnallinen sosiaalinen kuntoutus on ensisijaista. Luonto lievittää tehokkaasti ahdistusta ja stressiä ja tästä syystä esimerkiksi Japanissa lääkäreillä on jo vakiintunut käytäntö ohjata potilaita sertifioituihin terveysmetsiin. Suomessa Tampereen yliopiston psykologian laitos on jo vuosien ajan tutkinut luonnon vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin ja tutkija Kalevi Korpela on tulosten pohjalta ehdottanut, että Suomessa lääkärit voisivat alkaa liikuntareseptien lisäksi määräämään ihmisille mielipaikkareseptejä luontoon, varsinkin liikuntasuosituksia karsastaville potilaille.